UKK

1. Onko raakaruoka turvallista?

Raakaruoassa on aina enemmän mikrobeja, kuin teollisesti valmistetussa kuumennetussa ja painekäsitellyssä ruoassa. Valitettavasti kuivamuonan valmistusprosessi tuhoaa myös kaikki vitamiinit, kivennäisaineet ja hyvät bakteerit. Meissä, niin ihmisissä kuin lemmikeissämme asuu suuri määrä hyviä bakteereja, joilla on tärkeä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiimme. Tarvitsemme erilaisia mikrobeja ja mitä monipuolisempi mikrobiomimme on, sen parempi vastustuskykymme taudinaiheuttajia ja tulehduksia vastaan on.

Koirat ja kissat ovat enemmän kosketuksissa maaperään, kuin me ihmiset. Ne tonkivat ja syövät kaikenlaista pilaantunutta, juovat rapakoista ja syövät ulostetta ilman mitään ongelmia. Koirien vastustuskyky on näiden ympäristökosketuksien vuoksi siis jo lähtökohtaisesti parempi, kuin meillä ihmisillä. Lisäksi koirien ruuansulatuskanava on lyhyt ja siten ruoan läpimenoaika nopea, sekä mahassa on happamat olosuhteet, jotka tehokkaita keinoja mahdollisia taudinaiheuttajabakteereita vastaan. 

Raakaruokaa on jo tutkittu jonkin verran ja monet tutkimukset ovat keskittyneet patogeeneihin. Yhdessä tutkimuksessa tutkittiin kampylobakteerien esiintyvyyttä raakaruokaa ja kuivamuonaa syövillä koirilla. Kampylobakteereja löydettiin myös kuivamuonaa syöviltä koirilta, eikä saatu tilastollista eroa, että raakaruokaa syövillä koirilla kampylobakteereja esiintyisi enemmän. Jos patogeenit olisivat ongelma tai riski terveydelle, ei raakaruoasta olisi saatu niin paljon terveyttä tukevia tutkimustuloksia.

Raakaruoan hygieeninen käsittely, kylmäketjun katkeamattomuus, ihmisten elintarvikkeista erillään säilyttäminen ja laadukkaat raaka-aineet ovat tärkeimmät muistettavat asiat. 

Suomalaisessa ruoantuotannossa on erittäin hyvä tilanne erilaisten tarttuvien tautien ja sairastumista aiheuttavien bakteerien suhteen. Salmonellaa ei esiinny lähes laisinkaan ja Suomessa antibioottien käyttö elämille on tiukasti säädeltyä. Olemmekin maailman vähiten antibiootteja käyttävien maiden joukossa. Suosi siis kotimaista lihaa lemmikkiesi ruokinnassa!

2. Mistä raakaruokiin käytettävä liha tulee?

Raakaruokaan käytetään luokan 3 sivutuotteita. Luokan 3 sivutuotteet ovat peräisin elintarvikkeeksi tarkastetuista ja teurastetuista eläimistä tai kaadetusta riistasta. Nämä ovat sellaisia osia, joita me ihmiset emme nykyisin halua syystä tai toisesta käyttää esim. pää-, väli- ja pistolihat, maha, keuhkot, vertymät, sisäelimet, kielenkanta ja luut. Raakaruoaksi menevä liha on siis käytännössä elintarvikelaatuista, mutta se muuttuu luokan 3 sivutuotteeksi siinä vaiheessa, kun sitä ei haluta tai tarvita ihmisten käyttöön.

Raakaruoka EI SAA sisältää antibioottijäämiä tai muita haitallisia ja kiellettyjä aineita tai ruuansulatuskanavan sisältöä. 

3. Onko raakaruokinta vaikeaa ja aikaa vievää?

En valehtele etteikö raakaruokinta veisi hieman enemmän aikaa, kuin kuivamuona-annoksen kaataminen kuppiin. Kun raakaruokinnan perusteet ovat hallussa ja uuteen ruokintatapaan on tottunut uskallan väittää, ettei ruokinta tunnu enää vaikealta. Jos haluat päästä helpolla, voit käyttää raakatäysravintoja (tosin en suosittele ainoastaan näiden syöttämistä). 

Nykyisin jauhelihat ja muut lihatuotteet ovat kätevissä annospakkauksissa tai pienissä levyissä, joiden käsittely on helppoa ja ruokamäärän laskeminen vaivatonta. Myös luut voivat olla yksittäispakkauksissa tai irrallaan toisistaan. Toisilla valmistajilla on myös suurempia jauhelihalevyjä tai luut ovat yhtenä könttänä, jotka itse täytyy lohkoa tai pieniä esim. kirveellä tai luusahalla sopivan kokoisiksi annospaloiksi. Nämä ovat usein edullisempia. Valitse itsellesi sopivin vaihtoehto!

Sinun ei tarvitse punnita raakaruokaa grammalleen ruokakuppiin, silmämääräinen arviointi riittää oikein hyvin. Joskus voi kuitenkin olla hyvä tarkistaa ruokamäärä ja "kalibroida oma silmä".

Usein hyvää tekevien ja tärkeiden asioiden eteen joutuu näkemään vaivaa. Itsenikin olisi helpompi tilata hampurilaisateria, kuin kokata terveellistä kotiruokaa. Nautin kuitenkin suuresti, kun saan koostaa koirilleni terveellisen ruokavalion ja näen ne järsimässä luita, vaatipa se sitten minulta hieman vaivaa, koen sen tulevan moninkertaisesti takaisin. 

4. Saako lemmikki raakaruoasta kaiken tarvitsemansa?

Kun raakaruokavalio on koostettu mahdollisimman monipuoliseksi, täyttyy ravintoaineiden saanti. Monipuolisuus tarkoittaa sitä, että ruokavaliosta löytyy lihan ja luiden lisäksi sisäelimiä, kalaa, kananmunia ja tarvittaessa jokin kuidun lähde (esim. pieni määrä kasviksia tai marjoja). 

Ruokavaliossa tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman monipuolisesti eri eläinlajeja. Hyvä nyrkkisääntö on, että syötetään kullakin ruokintajaksolla vähintään kolmea eri eläinlajia vaihdellen eläinlajeja säännöllisesti. Esimerkiksi 3 kk aikana syötössä voisi olla kanaa, nautaa ja poroa + lohta ja seuraavan 3 kk aikana kalkkunaa, possua ja lammasta + muikkuja. Eri eläinlajien lihoissa on erilainen aminohappokoostumus ja eroja esim. rasvapitoisuudessa ja rasvahappokoostumuksessa. Siksi monipuolisuus eri eläinlajeissa on tärkeää.

Sisäelimet ovat äärimmäisen ravintorikkaita ja erityisesti maksa on tärkeä A -vitamiinin lähde. Sisäelimiä ei saa koskaan jättää ruokavaliosta pois!

Rasvaisesta kalasta saadaan hyvien rasvahappojen lisäksi hyvin sulavaa proteiinia ja D-vitamiinia. 

Luissa ja rustoissa on kalsiumia, fosforia, magnesiumia, kollageenia ja muita kivennäisaineita.

On kuitenkin joitakin ravintolisiä, joita ruokavalioon on lisättävä. Vaikka ruokavaliossa olisi rasvaista kalaa, monet koirat hyötyvät eläinperäisestä omega -3 rasvahappolisästä.
Myös jodi on tarpeen, sillä jodia sisältäviä kilpirauhasia ei pääsääntöisesti jauheta jauhelihan joukkoon, eikä näitä ole erikseen juurikaan saatavissa. Pimeään vuodenaikaan D -vitamiini on perusteltu lisä. 

Muista kuitenkin, että ravintolisät eivät saa koskaan korvata monipuolista ruokavaliota ja jokaisen lisän käyttö tulee olla perusteltua, ei vain varmuuden vuoksi annettua! Luontaisista lähteistä, kuten raaoista sisäelimistä ravintoaineet imeytyvät aina paremmin, kuin esim. kuivamuonaan lisätyistä synteettisistä lähteistä. 

5. Kuinka paljon raakaruokinta maksaa?

Raakaruokinnan kustannuksista on mahdotonta sanoa tarkkaa arviota. Vaikuttavia tekijöitä ovat syödyn ruoan määrä, joka on todella yksilöllistä. Ruoan määrään vaikuttavat mm. lemmikin ikä, aktiivisuus, harrastus/työkäyttö, ympäristön lämpötila, hormonaaliset tekijät, mahdollinen tiineys, mahdolliset sairaudet ja stressi. Oikea ruokamäärä löytyy vain kokeilemalla.

Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa miten suuria pakkauksia ostaa tai käyttääkö raakatäysravintoja. Itse koostettuna ruoka tulee usein halvemmaksi. Myös suuremmat pakkaukset ovat edullisempia. Jos sinulla on keskisuuri tai suuri koira tai useampi koira ja paljon pakastintilaa, suosittelen ostamaan suurempia pakkauksia. 

Jos itse metsästät, tai tunnet metsästäjiä, suosittelen käyttämään riistan lihaa hyödyksi. Myös REKO -ringeistä ja facebook ryhmistä voi löytää edullisia eriä lihaa/luita. Lihatiskeiltä ja lähitiloilta kannattaa kysellä koirille sopivaa ylijäämäravintoa. 

Useimmat kokevat raakaruokinnan loppupeleissä edullisemmaksi, kuin kuivamuonan syöttämisen. Tähän vaikuttanee se, että eläinlääkärikustannuksiin menevä raha voi vähentyä huomattavasti terveyttä tukevaan ruokavalioon siirtymisen myötä.  

6. Eikö luiden syöttäminen ole vaarallista?

Luut ovat paras kalsiumin, fosforin ja muiden mineraalien lähde, koska ne ovat biologisesti oikeaoppisessa muodossa, elimistön parhaiten hyödynnettävissä. Luut vaativat kuitenkin vahvat mahahapot sulaakseen, joten luihin täytyy totutella pikkuhiljaa. Ensin aloitetaan jauhelihan joukkoon jauhetuista luista, siirtyen sitten tottumisen mukaan kokonaisiin helposti sulatettaviin luihin, kuten broilerin- ja kalkkunan kauloihin luiden "vaikeusastetta" pikkuhiljaa nostaen.

Kuivamuonaa syövien koirien mahan pH pitoisuus ei ole yhtä hapan, kuin raakaruokaa syövien, siksi en suosittele lähtökohtaisesti koskaan kuivamuonaa syöville koirille raakoja luita -silloin ongelmia on hyvin varmasti luvassa. 

Klinikkaeläinhoitajan työssä olen havainnut, että ongelmat luiden syömisestä tulevat juuri silloin, kun luita annetaan kuivamuonaa syöville koirille, annetaan suoraan kokonaisia tai suuria luita, eli ei ole totutettu ruoansulatusta käsittelemään luuainesta. Lemmikki on voinut päästä varastamaan luun ja hotkaissut sen liian suurina palasina. Kypsennetyt luut ovat vaarallisia niiden teräväksi sälöytyvän rakenteensa vuoksi. 

Luiden syömisessä on toki aina hampaiden lohkeamisen riski, mutta itse otan henkilökohtaisesti sen riskin, kuin käytän koiriani vuosittain hammaskivenpuhdistuksessa, varsinkin kun vaakakupissa on luiden syömisen monet hyödyt. Usein syynä hampaiden vaurioitumiseen on jo valmiiksi huonokuntoinen hampaisto, pitkälle edennyt parodontiitti, jo lohjenneet tai heiluvat hampaat. 

Luiden koko tulisi aina suhteuttaa koiran koon mukaan. Nuorempien eläinten luut ovat pehmeämpiä, kuin vanhempien. Kantavat jalkojen suuret luut ovat kovia, ne eivät sovellu varsinaisiksi ruokaluiksi, vaan ovat enemmän ajanvietettä. Pohdi myös onko suuri sääriluu koirasi pureskelutekniikalle sopiva. Broilerinsiipien ja kalkkunan koipien syöttämistä kannattaa myös miettiä, jos koirasi pureskelee nämä hyvin, ei ongelmaa ole, mutta hotkijalle ne eivät välttämättä sovi.

Luiden pureskelu vähentää tutkitusti hammaskiveä ja tarjoaa koirille lajityypillistä käyttäytymistä, se rauhoittaa ja tuottaa mielihyvähormoneja. Luiden takapihalle hautaaminen voi olla myös tärkeä lajityypillinen tarve. Kokonaisia luita ei tietenkään ole pakko käyttää, jos se tuntuu kynnyskysymykseltä. Voit käyttää oikein hyvin jauhettua luuta. Joskus elimistö kuitenkin "tunnistaa" paremmin pureskellun kokonaisen luuaineksen, kuin jauhelihan joukkoon pieneksi jauhetun luuaineksen ja tämä voi aiheuttaa ruuansulatusongelmia tai ummetusta. 

7. Mitä raakaruokintaohjaaja ja ravintoterapeutti tarkoittaa?

Koiran ravintoterapeutti® toimii ravitsemuksen ammattilaisena, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon osaajana. Ravintoterapeutti® työskentelee tarvittaessa yhdessä esimerkiksi eläinlääkäreiden, eläintenkouluttajien, hierojien ja muiden eläinalan ammattilaisten kanssa. Ravintoterapian on tarkoitus tukea koiran hoitoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Ravintoterapeutti® on perehtynyt kokonaisvaltaisesti ravitsemukseen ja terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten ruoansulatusjärjestelmän toimintaan, fysiologiaan, ravinto-oppiin, ravintolisiin, allergioihin, herkkyyksiin, eri ikäkausiin ja elämänvaiheisiin, suolistomikrobiston toimintaan, mikrobiologisiin riskeihin, loisiin, stressin- ja kivun vaikutukseen ja sairauksien ravitsemukselliseen tukihoitoon. Ruokavalion suunnittelu on aina yksilöllistä.

Raakaruokintaohjaaja® on pohjakoulutus ravintoterapia opinnoille. Raakaruokintaohjaaja® tarjoaa ohjausta ja neuvontaa erityisesti terveiden eläinten ruokavalion koostamisessa ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Raakaruokintaohjaaja® opastaa ruokinnan muutoksessa raakaruokaan siirryttäessä, tasapainoisen, terveellisen ja monipuolisen ruokavalion koostamisessa.

Raakaruokintaohjaajat® ja Koiran ravintoterapeutit® ovat käyneet Natural Pets Academyn koulutukset ja ylläpitävät ammattitaitoaan koulun järjestämillä luennoilla ja tapahtumilla.

Molemmissa koulutuksissa opettajina toimii monia oman alansa asiantuntijoita, kuten tutkijoita, eläinlääkäreitä, agronomeja, suolistomikrobiologi ja raakaruokinnan asiantuntijoita. Koulutuksien opit pohjautuvat mm. biologiaan, fysiologiaan ja uusimpaan tutkittuun tietoon raakaruokinnasta, ravitsemuksesta, suolistomikrobistosta ja loisista.

8. Miten koulutan eläimiä?

Pohjaan toimintani nykyaikaiseen tutkittuun tietoon eläinten kouluttamisesta ja käyttäytymisestä. Tämä tarkoittaa pääasiassa positiivisen vahvisteen käyttöä, omaehtoisuuden huomioimista ja tukemista, lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumista ja kivun ja stressin vaikutuksien huomioimista ja muuttamista eläimen elämässä. Monesti pelkkä hyvinvointitekijöiden muuttaminen ja lajityypillisten tarpeiden tarjoaminen voivat muuttaa eläimen ongelmalliseksi koettua käytöstä, eikä varsinaista kouluttamista tarvitakaan. 

Jokainen eläin on tärkeä, tunteva, älykäs ja kokeva yksilö. Olemme halunneet hankkia eläimiä lemmikeiksi, perheenjäseniksi, harrastuskaveriksi tai työtovereiksi, joten meidän vastuullamme on myös tarjota parasta mahdollista hoitoa, ravintoa, ympäristöolosuhteita ja mieltä positiivisesti stimuloivia kokemuksia. 

Harrastuslajien sijasta minua kiinnostavat enemmän yhteistyö eläinten kanssa, eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja arjen sujuvat käytökset, jota kouluttamisen tulisi tukea ja parantaa. 

Sitoudun noudattamaan Suomen eläintenkouluttajien eettisiä sääntöjä:  
https://www.elaintenkouluttajat.com/yhdistys/463-2/ ja olen tällä hetkellä Suomen eläintenkouluttajien kannatusjäsen. Valmistuttuani liityn varsinaiseksi kouluttajajäseneksi. 

9. Mitkä ovat arvoni?

Luonnollisuus - Hyvinvointi - Yhteistyö - Ymmärtäminen

Haluan tarjota pehmeitä arvoja, ymmärrystä ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia eläinten kanssa. Rinnalla kulkee kuitenkin tutkittu tieto, joka meneekin jatkuvasti eteenpäin ja jonka seuraaminen, sekä uuden oppiminen on erityisen innostavaa ja mielenkiintoista. Oppiminen ei lopu koskaan! Mitä enemmän tietoa tulee, sen vähemmän ymmärtää tietävänsä. 

"Ei se mitä opetamme eläimillemme, vaan mitä eläimet opettavat meille."

Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita